Kauraneliöt

Kauraneliöt

125 g voita

1 - 1 3/4 dl sokeria

½ dl siirappia

6 dl kaurahiutaleita

½ dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

(½ tl kardemummaa)

½ tl kanelia

Sulata voi ja lisää sokeri sekä siirappi. Sekoita tasaiseksi ja anna seoksen jäähtyä hetki. 

Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne voi-sokeri -seokseen. Seos on irrallista, mutta kiinteytyy paistamisen aikana.

Levitä seos leivinpaperilla peitetylle uunipannulle, jonka koko on noin 30 cm x 35 cm. Paista levyä 175-asteisessa uunissa n. 12 - 15 minuuttia.

Kun levy on paistunut, vedä se leivinpaperin kanssa pois pannulta ja leikkaa heti neliöiksi. Irrottele neliöt toisistaan vasta jäähtyneinä.

Neliöt säilyvät hyvinä parikin viikkoa kuivassa, tiiviissä rasiassa.

Hyviä jäätelöannoksissa.

-----

Lasten kesäloma alkoi 3.6.2017

Risuräsy toivottaa hyvää alkavaa kesää ja syksyä.

Kuvassa omat lapset Vertti, Santeri ja Juho. Kajulan pojat Eevertti ja Oskari kylässä.

To 8.6.2017 koivuissa lehtien silmut puhkeamassa, lämpöasteita varjossa + 23°. Kesä tuli Lappiinkin. 

En ole juuri koskaan ollut Amerikka fanaatikko, mutta kyllä amerikkalaiset osaavat antaa esimerkkiä kuinka onnitella ja ilahtua perheenlisäyksestä, a.i.d.o.s.t.i  😂:

Ompeleita

Keittiön jääkaapin ovessa kortti, jossa joka-aamuinen mietelause "Entäs jos aika onkin nyt, se oikea aika. Ei huomenna eikä ensi vuonna, vaan nyt. Entä jos oikea aika on nyt.", johon lisäisin "Huomenna tai ensi vuonna voi olla myöhäistä.".

Mökkisaunan ikkunaan ja ulkoeteiseen ompelin uudet verhot. Kankaan lintuaiheinen kuvio Eurokankaan valikoimasta vuodelta 2007. 

Kirpputorilta ostamani tahriintunut ja reikäinenkin pöytäliina sekä käytetyt kaitaliinat uudistuivat perheessämme uusiokäyttöön. Valkoiseen pöytäliinaan kokoa 150x250 cm piirsin ja leikkasin kaitaliinoista ympyröitä, jotka ompelin valkoisella ja vastakkaisväreillä (turkoosinsiniset ympyrät limenvihreällä ja limenvihreät ympyrät turkoosinsinisellä).

Ompelemisen jälkeen pesaisin koneessa ja kuivuttuaan silitin ja "hapsutin" ympyrät räsymäisiksi.

Olisin ommellut vapaavarsiommelta, mutta käytettyyn pöytäliinaan tekniikan opettelu äkkiseltään ja kaiken muun hässäkän keskellä olisi ollut ajanhaaskausta. Se kun vaatii paneutumista. Mikäli jonain päivänä inspiroidun tekemään kokonaan uuden applikoidun pöytäliinan ja uusista materiaaleista, käytän paljon enemmän aikaa ja vaivaa.

Ompelukoneettomille vinkki: silmäneula ja tavallista ompelulankaa. Koko lysti (pöytäliina, kaitaliinat, ompelulangat ja neula) kustannuksiltaan 3 euroa.

Lapsille ja meille aikuisillekin väripilkahdukseksi kevääseen uusiopöytäliina. Iltapalaksi hilloja, kermavaahtoa, karjalanpiirakoita, teetä ja kaakaota.

Äitienpäivän ja kevään häämöttäessä edessäpäin ihan kotvasen kuluttua, voisin vähäsen sipaista poskiin Goshin aurinkopuuteria ja huuliin Labelloa. Talven jälkeen naama on kuin haudasta nousseen vitivalkoinen 😄.

Naisten ruskea-valkoisen, pilkullisen tunikan ompelin Suuri Käsityö lehden kaavoilla numerosta 2/2007. Pitsi pääntiessä ja hihansuissa oma idea.

Tabletille (17x25 cm) neuloin valkoisesta puuvillalangasta nro 10 puikoilla helmineuleisen pussukan, jonka vuorasin puuvillakankaalla.

Coats Optin Rowan Dreams -langoista neulomani hihattoman topin purin keriksi ja neuloin ainaoikein -neuleena tyynyn (kokoa 50x50 cm) päälliseksi. Jätin hieman naftiksi, jottei ala roikkua ja lerpsottaa ja jotta alle ommellun valkoisen sohvatyynynpäällisen väri näkyy kivasti silmukoiden läpi .

Lattiallakin löhöttelyyn ja köllöttelyyn ompelin kokoa 80x80 cm olevaan sisätyynyyn päälliseksi ruskeaa, johon käsin ompelin muliinilangoilla neljä ruusunmarjaa.

LevykauppaÄx:stä tilaamani musiikkipläjäys ja Lännen Jukka T-paita tulivat. Mitähän kuunneltaisiin?

Kalevala Korun Aarrekääty. Tässähän tätä olikin. Hiljennymme toviksi muutamaksi.

Surua

Mieheni tuli kotiin ja sanoa töksäytti, ettei Asta naapuria enää ole. Että Asta on poistunut keskuudestamme. Katsoin miestäni, ettei se voi olla totta. Vastahan sain maaliskuun aamuna, auringonsäteiden välkehtiessä sälekaihtimien välistä elää Astan kanssa ensimmäisen kerran todeksi pyhäin yhteyttä, mikä tarkoittikin vain sitä, että Asta jätti rukouksen myötä jäähyväiset. Minä kun arvelin, että me nähdään vielä.

Asta oli minulle Jouttikeron kuorossa tutuksi tullut lähimmäinen, ystävä ja naapuri. Lapsilleni Marttayhdistys - mummi. Kuororeissuilla laulettiin virsiä, Marttayhdistyksen illoissa opin Astan laulua mukaellen laulamaan Herralle kiitollisen, ahkeroivan emännyksen Marttalaulun. Keskustan tupailloissa kahviteltiin Astan lakkahilloa leipäjuuston kanssa ja perinteistä, vanhan reseptin kuivakakkua. Ja jos joku vei polttopuita, Asta ahkeroitsi ne liiteriin. Vanhurskaana Asta sai nähdä jokainen aamu elävän Jumalan. Ja kotinsa ikkunoista Luojan luomistyön kauneimmillaan.

Ruskan värikirjon, auringonpilkahdukset peilityynen joen pinnassa, vaarat, laet, suuret pilvet taivaasta maahan asti ulottuen. Rauhan ja hiljaisuuden. Joutsenet, linnut.

Jää hyvästi matkallesi viimeiselle, Asta.